15. Arktiset alueet.

Arktiset alueet ovat pohjoisnapaa ympäröivät alueet.
Arktiset luononvarat ovat alkaneet kiinnostaa koska sen alueet lämpenevät.
Arktisen alueen luonnonvaroja ovat kalat, malmit, mineraalit, öljy, maakaasu, ja kivihiili.
Arktisilla alueilla on vaativat olosuhteet jonka takia sen luonnonvaroja ei ole vielä alettu hyödyntää.
Arktisen alueen luonto on herkkää ja ainutlaatuista ja sitä yritetään suojella.

Arktisen alueen jäät sulavat kovaa vauhtia.

13. Kaivokset

Tärkein mineraali maapallolla on rauta. Sitä tuottavat eniten Kiina, Australia, Intia, Brasilia ja Venäjä.

Suomessa louhitaan mm. Kromia, nikkeliä, kultaa ja kuparia.

Malmit on mineraaliesiintymä, josta on taloudellisesti kannattavaa tuottaa haluttua metallia.
Teollisuusmineraaleja ovat ei-metallisia mineraaleja kuten talkki ja kalkki.
Energiamineraaleja käytetään energiantuotantoon esim. kivihiili ja uraani.
Sivukivi=kiviainesta, jota on taloudellisesti kannattamatonta hyödyntää.
Kaivannanen=Louhimis- tai kaivamiskelpoinen mineraali, kivilaji tai maalaji

kaivos

10. Metsät luonnonvarana.

Metsätalousvyöhykkeet jaetaan kolmeen ryhmään.
1. Boreaalinen havumetsävyöhyke eli taiga. n.15% mantereiden pinta-alasta. Sijaitsee pohjoisella pallonpuoliskolla yhdysvaltojen,kanadan, pohjoismaiden ja venäjän alueella.
2. Lauhkean  vyöhykkeen lehti ja sekametsät. Pääosin pohjoisella pallonpuoliskolla Länsi-Euroopssa sekä Yhdysvaltojen ja Kiinan itäosissa.
3. Trooppiset metsät jotka kattavat noin puolet maapallon metsäpinta-alasta. Sijaitsevat päiväntasaajan seudulla.
Maapallon kaadetusta puusta noin puolet menevät polttopuuksi ja loput teolliseen käyttöön mm. rakennusaineeksi tai puumassaksi ja selluksi.
Primäärinen sademetsä=Alkuperäinen monilajinen sademetsä.
Sekundäärinen sademetsä=Hakkuiden jälkeinen metsä joka on huomattavasti köyhempää.

Kaadettua sademetsää.

8. Ydin ja periferia

Maapaallon voi jakaa ydin ja periferia alueisiin.
Periferia alueet ovat harvaan asuttuja. (esim. himalajan ja saharan alue)
Ydinalueet ovat tiheään asuttuja. (esim. USA, Eurooppa ja Japani)
Keskukset ovat alueita joihin on keskittynyt monipuolisia palveluita.
Keskuksen vaikutusalue on alue jonka kanssa keskus on vuorovaikutuksessa. Vaikutusalueen liikenne suuntautuu keskukseen töihin ja käyttämään palveluita.
Keskusten hierarkiamallin mukaan korkeamman asteen keskuksia on vähän ja pieniä runsaasti.
Nodaalialue=Keskus ja sen vaikutusalue. Keskuksen nodaalialueella on pienempiä pienempien keskusten nodaalialueita.
Pendelöinti=työpaikan ja kodin välinen toistuva liikenne esim. Kuopiosta käy Siilinjärvellä töissä.

Keskusten hierarkiamalli ja nodaalialue.

5. Asuttua vai asumatonta?

Maapallon väestö ei ole jakautunut tasaisesti
Maapallon asutuskeskittymät ovat itä-Aasian asutuskeskittymä, etelä-Aasian asutuskeskittymä, Euroopan asutuskeskittymä ja pohjois-Amerikan itäosien asutuskeskittymä.
Suurimmat asutuskeskittymät ovat Aasiassa.
Muuttoja voidaan lukitella etäisyden (maasta pois-maan sisäinen) ja syiden (pakko-vapaaehtoinen) mukaan.
Pakolainen=Henkilö joka tulee vainotuksi kotimaassaan esimerkikisi seksuaalisen suuntautumisensa vuoksi ja joutuu sen takia muutaamaan pois maasta.
Maahanmuuttaja=Henkilö, joka muuttaa toiseen valtioon esimerkiksi työn tai paremman toimeetulon vuoksi.

Muuttoliike Suomesta ja Suomeen. Sinisen väri kertoo Suomesta muihin maihin kohdistuvan muuttoliikkeen suhteellisen osuuden koko muuttoliikkeestä, ja punainen vastaavasti Suomeen suhtautuvan liikkeen osuuden. Värien voimakkuus kertoo muuttajien määrästä.

4. Köyhyys ja kehitys

Köyhille kehittyville maille on tyypillistä matala koulutustaso, alhainen BKT, suuri syntyvyys ja imeväiskuolleisuus.
Koulutusta pidetään parhaana keinona vähentää köyhyyttä. Etenkin tyttöjen koulutus vähentää väestön liikakasvua.
Teollisuusmaat tukevat köyhempiä maita kehitysyhteistyöllä.
Suomi on sitoutunut sijoittamaan0,7% bruttokansantuotteestaan kehitysyhteistyöhön vuoteen 2015 mennessä
Bruttokansantuote= Vuoden aikana valtiossa tuotettujen palveluiden ja tuotteiden arvo. BKT:tä käytetään myös köyhyyden mittarina.
Inhimillisen kehityksen indeksi= Huomioi enemmän asioita koin BKT ja on siten parempi köyhyyden mittari.

Bruttokansantuote maailmalla.

3. Väestö

Väestönkasvuun vaikuttavat syntyvyys ja kuolleisuus.
Jos syntyvyys on suurempi kuin kuolleisuus väestö kasvaa.
Jos kuolleisuus on suurempi kuin syntyvyys väestö vähenee.
Hedelmällisyysluku on lapsimäärä jonka naiset keskimäärin saavat tietyllä alueella. suomen hedelmällisyysluku on 1,7 lasta/nainen.

Suomen väestöpyramidi.